Tutkittua tietoa avantouinnista

Lajit - Avantouinti - Terveysvaikutukset

Avantouimarit ovat uskoneet hyisellä kylvyllä olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteensä. Arkikokemukset saavat tutkimustuloksia tuekseen. Kylmäkaraisun terveysvaikutuksia tutkinut dosentti Pirkko Huttunen toteaa, että talviuimarin virkistyminen ja piristyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta: stressihormonien eritys lisääntyy suurissa lämpötilavaihteluissa. Koska avantouinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, se hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Huttusen tutkimuksen mukaan säännöllisesti uivien perusverenpaine laskee merkittävästi. Myönteiset vaikutukset kuitenkin häviävät, jos avantouinti lopetetaan.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien tulee neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen aloittamiseen liittyvistä riskeistä. Etenkin sydän- ja verenpaineoireet saattavat estää kylmästä kylvystä nauttimisen. Aloittelijan kannattaa viipyä avannossa aluksi vain muutamia sekunteja. Kauden aikana keho sopeutuu kylmään ja vähitellen nautintoa voi jatkaa pidempään. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi voi aiheuttaa hengen salpautumista. Se on kuitenkin normaalia ja vaaratonta. Hengitysharjoitukset auttavat löytämään oikean tavan uintisuorituksen aloittamiseen.

Saunasta ei saa mennä suoraan avantoon, vaan kehon täytyy antaa ensin hieman viilentyä. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen, verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta, mutta terveelle ihmiselle harrastuksesta ei ole haittaa enempää kuin hölkkäämisestä tai hiihtämisestäkään. Lihaksistoa on hyvä lämmitellä ennen avantoon menoa: sauvakävely ja hiihto ovat hyviä verryttelymuotoja. Saunomisen ja avannon jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi vilustumisen välttämiseksi. Avannossa ei ehdi vilustua; vika on usein pukeutumisessa, jos tuntee palelevansa uinnin jälkeen.

Kaikki avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Avannossa käyntien määrä, avannossa viipymisen kesto ja saunominen avannon yhteydessä ovat yksilöllisiä valintoja. Omaa kehoaan kannattaa kuunnella, jotta oppii tietämään mikä sopii itselle. Sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena ei avantoon saa mennä.

Suomalaisen avantouimarin muotokuva - tutkimusyhteenveto

Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää avantouimareiden ominaisuuksia ja uintikäyttäytymistä. Samalla kartoitettiin myös heidän näkemyksiään avantouinnin vaikutuksista sekä selvitettiin heidän suhtautumistaan avantouinnin SM-kilpailuihin. Tutkimus toteutettiin avantouimareiden keskuudessa kyselylomakkein helmi-huhtikuun aikana keväällä 2000. Lomakkeet jaettiin eri avantouintipaikkoihin tasaisesti ympäri Suomea. Yhteensä lomakkeita palautettiin 662 kappaletta.

Suomalaisen avantouimarin muotokuva

Avantouimari on yleisimmin 40-59-vuotias nainen. Hän on saanut ammatillisen peruskoulutuksen ja toimii tällä hetkellä ammatissaan alempana toimihenkilönä. Hän asuu useimmiten Etelä-Suomen läänin alueella ja kuuluu johonkin avantouintiseuraan. Hän on aloittanut avantouintiharrastuksensa viimeisten neljän vuoden aikana. Hän on normaalipainoinen tai lievästi ylipainoinen ja pituutta hänellä on n. 168 cm.

Hänen avantouintitovereistaan joka kolmas on mies, keskimäärin 40-49 -vuotias, mutta he ovat useammin iältään yli 60 -vuotiaita kuin naispuoliset uimarit. Miehet ovat myös saaneet ammattillisen peruskoulutuksen, mutta he toimivat naisia useimmin johtotehtävissä, ylempinä toimihenkilöinä tai työntekijöinä. Miehet ovat myös aloittaneet avantouinnin viimeisten vuosien aikana, mutta heidän joukostaan löytyy myös yli 10 vuotta lajia harrastaneita. Myös miehet ovat usein Etelä-Suomen alueelta ja he kuuluvat naisia todennäköisemmin avantouintiseuroihin.

Avantouintikäyttäytyminen

Eniten avantouimareita jakava seikka on sauna. Avantouinnin yhteydessä saunassa kävijöitä ja ei-kävijöitä on yhtä paljon.Saunojat käyvät avantouimassa keskimäärin 2-3 kertaa viikossa. He suosivat selvästi iltauintia. Yksi harrastuskerta voi sisältää useampia avannossa käyntikertoja, jolloin avannossa viihdytään kerrallaan n. 20 sekuntia. Ei-saunojilla sen sijaan vuorokauden aika, jolloin avannossa käydään, vaihtelee: iltauinnin ohella suositaan aamu-uintia. Ei-saunojat käyvät avantouimassa lähes päivittäin. Yksi harrastuskerta sisältää useimmiten vain yhden avannossa käynnin, mutta silloin avannossa viihdytään pidempään; n. 40 sekuntia.

Naisten ja miesten välistä uintikäyttäytymistä erottelee eniten sauna: miehet ovat saunojia, naiset eivät. Keskimäärin naiset harrastavat avantouintia harvemmin. Yksi harrastuskerta sisältää heillä vähemmän uintikertoja kuin miehillä, mutta he viihtyvät avannossa pidempään.

Avantouinnin motiivit ja vaikutukset

Yleisin syy aloittaa avantouinti on ystävien innostus. Myös uteliaisuus lajia kohtaan ja terveydelliset syyt ovat saaneet monet tutustumaan avantouintiin. Suurin osa avantouimareista kokee kylmänsietokyvyn parantuneen avantouinnin myötä. Muita yleisesti koettuja terveysvaikutuksia ovat flunssien ja muiden tartuntojen sekä särkyjen ja kolotusten vähentyminen. Kolmannes uimareista ei kuitenkaan koe avantouinnilla olleen heidän terveyteensä minkäänlaista vaikutusta tai he eivät osaa sanoa, miten se olisi vaikuttanut.

SM-kilpailut

Kolmannes tutkimukseen osallistuneista avantouimareista on osallistunut avantouinnin SM-kilpailuihin ainakin kerran. Miehet ovat osallistuneet useammin kuin naiset.

Kilpailuiden tapahtumapaikan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi mainittiin sen keskeinen sijainti Suomessa ja mahdollisuutta saunoa tapahtumapaikalla. Paikkakunnan avantouintiperinteet koettiin myös merkittäväksi tekijäksi, kuten myös oheisohjelman järjestäminen.

Puolet avantouimareista pitää SM-kilpailujen nykyistä sarjajakoa hyvänä. Kilpailuihin joskus osallistuneista yli puolet olivat tätä mieltä. Toisaalta heistä myös kolmannes toivoi lisää sarjoja ja lisää kilpailullisuutta. Kolmannes kaikista avantouimareista ei kuitenkaan halunnut tai ei osannut ottaa kantaa kysymykseen. Tämä kertoo siitä, että kilpaileminen lajissa ei kiinnosta kaikkia.

Tarkempia tutkimustuloksia voi tilata Suomen Ladun toimistosta 5 €:n maksua vastaan (sis. postituskulut), puh. (09) 170 101.

Suomen Gallup Oy suoritti Suomen Latu ry:n toimeksiannosta 7.-11.2.2000 tutkimuksen, jossa selvitettiin 15 vuotta täyttäneen väestön avantouintiharrastusta. Tässä tutkimuksessa 2 % ilmoittaa harrastaneensa avantouintia säännöllisesti vähintään kerran viikossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Luku tuntuu pieneltä, mutta merkitsee kuitenkin noin 80 000 avantouinnin harrastajaa. Avantouintikokeilu on keskimäärää yleisempää (5 %) 50-64 -vuotiaiden keskuudessa. Vajaa kymmenesosa (8 %) on vuoden aikana kokeillut avantoa ainakin kerran.